Kotisivu / Uncategorized / Myös HoReCa-työvaatemallistomme vastaa ilmastotavoitteiden haasteisiin
01.03.2024

Myös HoReCa-työvaatemallistomme vastaa ilmastotavoitteiden haasteisiin

Kunnianhimoisten ilmastotavoitteidemme vähennyksistä 25 prosenttia on saavutettava tekstiilien hiilijalanjäljestä. Monet lukijat ja asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä, kuinka kunnianhimoisia nämä tavoitteet ovat, kun kyse on monimutkaisista tekstiiliprosesseista.

Tässä artikkelissa haastattelemme työvaatevalikoiman johtajaa Elina Harjannetta ja HoReCa-vaatteiden suunnittelijaa Soile Pakarista selvittääksemme, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen todella tarkoittaa ja miten haasteisiin vastataan päättäväisesti.

Kohti vastuullisempaa toimialaa

Vaikka osa yrityksistä noudattaa edistyksellistä kestävän kehityksen ohjelmaa, tekstiiliteollisuus kokonaisuudessaan on jäänyt jälkeen muista.

”Kun aloitin alalla, vallalla oli ’pikamuoti’. Yleisesti hyväksyttynä käytäntönä oli valmistaa mallisto toisensa perään mahdollisimman nopeasti, ja syntyneeseen jätteeseen kiinnitettiin huomiota hyvin vähän, jos ollenkaan”, Pakarinen kertoo.

Maailmanlaajuisesti tekstiiliteollisuuden arvioidaan olevan vastuussa noin 10 prosentista vuotuisista maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä, ja osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina.

Pakarisen ja Harjanteen mallistojen yhä parempi vastuullisuus sekä yrityksen toimet ylipäätään vaikuttavat arvoketjumme ekologiseen jalanjälkeen ja toivottavasti myös laajemmin toimialaan.

Tavoitteena koko arvoketjun läpinäkyvyys

Yksi suurimmista vaikeuksista on saada tietoa, jonka avulla voidaan arvioida todellista onnistumista päästöjen vähentämisessä. ”On todella haastavaa saada täydelliset tiedot koko arvoketjusta aina puuvillapellolta jakeluun. Koko ala on vasta suhteellisen hiljattain herännyt tähän ongelmaan”, Harjanne korostaa.

Tietojen puutteesta huolimatta on tärkeää huomioida, että Harjanne ja tiimi ovat työskennelleet Carringtonin kaltaisten materiaalivalmistajien kanssa edetäkseen oikeaan suuntaan. ”Tekstiilien tuotantoketjussa on monia toimijoita, minkä vuoksi teemme tiivistä yhteistyötä kangasvalmistajien kanssa. Avoin viestintä on keino saavuttaa läpinäkyvät toimitusketjut tulevaisuudessa”, Harjanne linjaa.

Menestyksen avain on kestävä vaate

Jos tarkastelemme sitä, miten vastuullisuus on vaikuttanut suunnitteluprosessiin, avainsana on kestävyys. Harjanteen ja tiimin keskeisin viesti asiakkaille on: ”Älkää uhratko kestävyyttä! Vaikka tuotteen valmistuksessa syntyvät päästöt olisivat suuremmat neitseellisten materiaalien käytön seurauksena, tuotteen pidempi elinkaari voi tarkoittaa, että se on paljon vastuullisempi.” Päästöjen lisäksi huomioimme myös laajemmat ekologiset vaikutukset, kuten maan ja veden intensiivisen käytön puuvillantuotannossa.

Tähän pitkän aikavälin suunnitteluun kuuluu enemmän yhteistyöhön painottuva suhde asiakkaan ja tämän henkilöstön kanssa, jotta heidät saataisiin muuttamaan ajattelutapojaan ja asenteitaan vaatteita kohtaan.

HoReCa-työvaatemalliston suunnitteluprosessissa vastuullisuus huomioitiin monin eri tavoin. Ensinnäkin tiimillä on paljon kokemusta emotionaalisen kestävyyden parantamiseen tähtäävästä yhteiskehittämisestä S-ryhmän (S-ryhmäläiset suunnittelivat itse uudet työvaatteensa) kaltaisten asiakkaiden kanssa.

”Ihmisille voi muodostua kiintymys vaatteisiin. Hieno ja odottamaton esimerkki tästä on tapaus, jossa erään yrityksen henkilökunta kilpaili käytetyimmistä ja pehmeimmistä vaatteista, kun palautimme ne pesusta. Tämä yllätti meidät täysin”, Pakarinen naurahtaa.

Suunniteltu kestäviksi

Aivan kuten muidenkin mallistojen, myös HoReCa-työvaatteiden on oltava riittävän lujatekoisia, jotta ne kestävät kovaa puhdistusta ja vaativaa fyysistä työtä, jossa niitä käytetään. ”Esimerkiksi elintarvike- ja terveydenhuoltoalalla on tärkeää, että pesulapalvelumme noudattaa EU-standardia EN-14065, jotta koko palveluprosessin hygieniataso on varmasti vaatimusten mukainen. Tämä tarkoittaa, että vaatteiden on oltava kestävämpiä ja vastuullisempia”, Harjanne selittää ja korostaa, että ”kestävyydestä ei voi tinkiä”.

Vaativan huoltoprosessin ansiosta kuidut säilyvät hyvinä pidempään kuin vaihtoehdot. Huoltopalveluumme kuuluu tyyliin vaikuttava vaatteiden korjaus, sillä vaatteisiin voidaan lisätä säädettäviä ominaisuuksia tai vahvikkeita kovalle kulutukselle altistuville alueille.

Yksi erottuva esimerkki on esiliina, jonka valmistuksessa syntyy minimaalisen vähän jätettä. Pakarinen ja suunnittelutiimi löysivät keinoja minimoida leikkuujätteen määrän tuotannossa, jolla saadaan optimoitua kankaan käyttö. ”Laskimme, että pystyimme käyttämään keskimäärin 92 prosenttia ja joidenkin kangaspalojen osalta jopa 97 prosenttia”, Pakarinen iloitsee. HoReCa-vaatteet ovat standardoituja, joten korjausprosessi otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Helposti korjattavat ominaisuudet ovat tyypillisiä mallistoissamme, sillä etsimme tapoja pitää vaatteet käytössä pidempään.

Työkaluja kestävämpään tulevaisuuteen

Tekstiiliteollisuudessa vaatteiden leikkausprosessissa menee yleensä hukkaan noin 15–20 prosenttia ostetusta kankaasta, joka viedään kaatopaikalle, poltetaan, käytetään uudelleen tai kierrätetään. Mahdollisuudet kangasjätteen vähentämiseen on löydettävä vaatteiden suunnittelu- ja kehitysprosessista. Tällä on myös merkittävä taloudellinen vaikutus pitkällä aikavälillä.

HoReCa-työvaatemallisto on ensimmäinen kokonainen mallisto, jossa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja. Se on erityisesti esimerkki suljetun kierron kierrätyksestä. ”Sen lisäksi, että olemme käyttäneet uudelleen kaikenlaista muuta kierrätettävää materiaalia, kuten muovipulloja, olemme myös pystyneet hyödyntämään vanhojen vaatteidemme kierrätyskuituja uusien vaatteiden raaka-aineena”, Harjanne kertoo.

Suljetussa kierrossa pesulaosasto erottelee ensin käytöstä poistettavat vaatteet. Kun ne on kierrätetty uusiksi kuiduiksi, kangasvalmistajamme tekevät niistä uutta materiaalia.

Harjanne kuitenkin täsmentää nopeasti, että etusijalla on kestävyys. Tällä hetkellä suljetun kierron materiaalien osuus käytössä olevasta valmiista kankaasta on vain 10 prosenttia. Erilaiset kierrätysteknologiat kehittyvät kuitenkin valtavasti, ja Harjanne on toiveikas, että tulevaisuudessa voidaan käyttää enemmän suljetun kierron materiaaleja.

Pakarinen on lisäksi innoissaan mahdollisuuksista, joita 3D-teknologia tuo suunnitteluprosessiin. Se voi auttaa erityisesti materiaalihukan vähentämisessä testaus- ja leikkausvaiheessa. Tällaisen teknologian käyttöönottoon menee tietysti vielä aikaa, mutta se on hyvä esimerkki siitä, miten voimme erilaisilla ratkaisuilla päästä lähemmäs kestävämpää tulevaisuutta.

Avatar