Tutkimus paljastaa suomalaisten yleisimmät pyykkimokat – yli puolet suomalaisista heittää kaikki tekstiilit samaan koneeseen
Kutistuneet neuleet, värjäytyneet paidat ja pesussa kadonneet sukat ovat suomalaisille tuttuja ilmiöitä. Lindströmin tuore tutkimus osoittaa, että pyykinpesussa tehdään samoja virheitä vuodesta toiseen.
Tekstiilipalveluyritys Lindströmin teettämä tuore kysely osoittaa, että vaatteiden oikeaoppinen hoito tunnetaan, mutta käytännössä ohjeita ei aina noudateta. Yli tuhannen suomalaisen vastauksista käy ilmi, että vaatteiden lajittelussa kompastellaan. Kyselyn mukaan esimerkiksi 59 prosenttia itse työvaatteensa pesevistä laittaa työvaatteet aina muun pyykin sekaan. Vuonna 2024 osuus oli vielä 65 prosenttia.
”Vaikka kehitystä on tapahtunut, valtaosa suomalaisista pesee edelleen kaiken sekaisin. Se on yksi yleisimmistä pyykinpesun virheistä. Kun valkoiset, tummat ja värilliset vaatteet päätyvät samaan koneeseen, lopputuloksena voi olla haalistuneita värejä tai värjäytynyt lempivaate”, toteaa Lindströmin materiaalipäällikkö Seija Forss.
Yllättävää kyllä, miehet pesevät työvaatteensa tunnollisemmin erikseen: heistä 52 prosenttia heittää kaiken samaan koneeseen, naisista peräti 71 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla Suomen suurpiirteisimmät pyykkärit
Kyselyn mukaan alueelliset erot pyykkäystavoissa ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla peräti 76 prosenttia pesee työvaatteet ja muun pyykin sekaisin. Taajaan asutuissa kunnissa luku on 74 prosenttia, mutta maaseutumaisissa kunnissa enää 58 prosenttia. Maaseudun asukas pesee siis tunnollisemmin kuin kaupunkilainen.
”Kaupungissa syynä voi olla arjen käytännöllisyys. Moni käyttää esimerkiksi taloyhtiön pyykkitupaa tai omassa asunnossa saattaa olla vain vähän tilaa pyykin säilytykselle. Jos on saanut tunnin pyykkivuoron tai tarvitsee tietyn vaatteen puhtaaksi, kasvaa houkutus heittää kaikki samaan koneeseen”, arvelee Forss.
Kutistunut, värjäytynyt, hukkunut – pyykkikatastrofit ovat tuttuja lähes kaikille suomalaisille
Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka moni on joskus pilannut vaatteen pesemällä sen väärin. Vain 22 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei näin ole koskaan käynyt. Toisin sanoen lähes kahdeksan kymmenestä (78 %) on kokenut ainakin yhden pyykkimokan.
Yleisin vahinko on vaatteen kutistuminen, jonka kertoo kokeneensa 51 prosenttia vastaajista. Lisäksi 44 prosenttia on nostanut pesukoneesta värjäytyneen vaatteen, 13 prosenttia on hukannut vaatteen pesussa – useimmiten sukan – ja 10 prosenttia on rikkonut vaatteen kokonaan.
Naisista 85 prosenttia kertoo kokeneensa vähintään yhden pyykkikatastrofin, miehistä 70 prosenttia.
”Voisiko olla niin, että hankalien ja herkkien vaatteiden pesuvastuu jää useammin naisille? Silloin myös pyykkimokat osuvat useammin heidän kohdalleen”, Forss pohtii.
Materiaalit hämmentävät – pesuohjeet ovat suomalaisille arvoitus
Mistä pyykkikatastrofit sitten johtuvat? Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös tätä. Ylivoimaisesti hankalimmaksi asiaksi vaatteiden pesussa koetaan eri materiaalien peseminen oikein – 37 prosenttia vastaajista nimeää sen suurimmaksi haasteekseen. Se selittää paljon: villa, puuvilla ja tekokuidut vaativat kaikki erilaisen käsittelyn, mutta harva tietää tarkalleen, mitä pesulapun symbolit käytännössä tarkoittavat.
Seuraavaksi eniten päänvaivaa aiheuttavat:
- Pyykinpesuaineen annostelu (12 %) – jos pesuainetta on liian vähän, se ei pese, jos liikaa, sitä jää kankaaseen
- Lämpötilan valitseminen (10 %) – väärä lämpötila on yleisin syy kutistumiseen
- Ympäristöystävällisten pesutapojen valitseminen (10 %) – halu pestä vastuullisesti törmää tiedon puutteeseen
- Pesuohjeiden ymmärtäminen (10 %) – symbolit koetaan hankaliksi tulkita
- Lajitteleminen (8 %) – oikeaoppinen lajittelu väri- ja materiaaliryhmittäin tuntuu työläältä
Naisille pesuaineen annostelu on miehiä suurempi haaste (14 % vs. 11 %), kun taas miehet kamppailevat naisia enemmän pesuohjeiden ymmärtämisen kanssa (12 % vs. 7 %). Työnantajan määrittelemiä työvaatteita käyttäville lajittelu on haastavampaa kuin niille, jotka käyttävät omia vaatteitaan töissä (10 % vs. 6 %).
Neljä kymmenestä suomalaisesta (40 %) sanoo, ettei vaatteiden pesussa ole mitään vaikeaa. Luku kertoo itsevarmuudesta – tai sitten siitä, ettei haastetta tunnisteta ennen kuin lempineule on jo kutistunut.
Vinkit vaatteiden pesemiseen:
- Lajittele pyykki valmiiksi väreittäin: vaaleat omaksi ja värilliset/tummat omaksi, näin vaatteet eivät värjäänny pesussa eikä joukkoon eksy väriä päästäviä.
- Tarkista pesuohjeista lämpötilaohjeet sekä muut pesuohjeet, esimerkiksi linkous saattaa olla joillekin tekstiileille turhan raju toimenpide.
- Annostele pesuainetta ohjeen mukaan.
- Kuivata pyykki myös ohjeiden mukaan, muista, että tummat ja värilliset vaatteet saattavat haalistua auringossa – tai osa ei kestä kuivuria.
- Ole tarkkana erityisesti työvaatteiden pesemisessä, jos huolehdit niiden pesemisestä itse.
- Tarkista pesun yhteydessä myös vaatteiden kunto – korjaa tarpeen mukaan.
Tutkimuksesta
Tutkimuksen toteutti Verian Lindströmin toimeksiannosta huhtikuussa 2026. Tutkimukseen vastasi 1 087 suomalaista kuluttajaa.
Lue lisää
Vastuullisuus korostuu erityisesti nuorten ja naisten ostopäätöksissä. Lue lisää tutkimustuloksista.
Kiertotalous tarkoittaa sitä, että tuotteet ja materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään korjaamalla, uudelleenkäyttämällä ja kierrättämällä.
Lindström ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) jatkavat yhteistyötään koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyö on osa Lindströmin vastuullisuustyötä sekä valtakunnallista Välitä!-kampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä välittämistä, yhteisöllisyyttä ja kaveritaitoja kouluissa.
