Vaatteiden liikatuotanto on ongelma, johon on ratkaisu

Maailmassa tuotetaan nykyisin yli 100 miljardia vaatekappaletta vuodessa. Se on noin kaksinkertainen määrä verrattuna vuosituhannen alkuun. Samalla vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt. Tekstiilien liikatuotanto on todellinen ongelma, jonka syyllisiä on helppo etsiä, mutta tärkeämpää olisi etsiä ratkaisuja. Hyvä uutinen on, että niitä on jo olemassa.

Tekstiilien jatkuvalle valmistamiselle, ostamiselle ja poisheittämiselle on vaihtoehto: kiertotalous. Kiertotalous tarkoittaa tekstiileissä yksinkertaisesti sitä, että jo tuotettu materiaali saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Se on ajattelu- ja toimintamalli, jossa ensin vältetään tarpeetonta uutta tuotantoa, sitten pidennetään tekstiilin käyttöikää laadukkailla materiaaleilla, hyvällä suunnittelulla ja huoltamisella sekä yhteiskäytöllä, ja vasta viimeisenä keinona kierrätetään materiaalina. Yritysasiakkaiden maailmassa tämä on jo arkea. Kuluttajapuolella matka on vasta alussa.

Karuja lukuja alasta, jonka pitäisi tuottaa iloa

Kun maapallon rajallisia resursseja käytetään yhä uusien tekstiilien valmistamiseen, kasvatamme samalla jätteiden määrää, päästöjä, vedenkulutusta ja kemikaalikuormaa.

Maailmassa syntyy noin 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä vuodessa. Joka sekunti kuorma-autollinen tekstiilejä päätyy polttoon tai kaatopaikalle. Muoti- ja tekstiiliala aiheuttaa arvioiden mukaan jopa 8–10 prosenttia maailman hiilipäästöistä, ja alan päästöjen arvioidaan kasvavan, ellei toimintamalli muutu.

Yhden t-paidan valmistus voi kuluttaa jopa 2 700 litraa puhdasta vettä. Siis yhtä paljon, kuin yksi ihminen tarvitsee juomavettä 2,5 vuodeksi.

Tekstiiliteollisuuteen liittyy ympäristöongelmien lisäksi valitettavasti myös paljon muita haasteita: modernia orjuutta, lapsityövoimaa, vaarallisia kemikaaleja ja heikkoja työoloja erityisesti maissa, joissa valvonta ja työntekijöiden suoja ovat puutteellisia.

Kierrätys ei ratkaise ongelmaa

Moni ajattelee, ettei uuden ostaminen ole ongelma, jos pistää vanhat kiertoon. Valitettavasti ajattelumalli on niin yleinen, että second hand -liikkeissä nähdään yhä useammin vaatteita, joissa hintalappu on edelleen kiinni.

Hyväkään jälkikäteen tehty kierrätys ei siis yksin ratkaise ongelmaa, jos tekstiilejä tuotetaan jatkuvasti liikaa. Kirpputorit, lahjoittaminen ja materiaalikierrätys ovat tärkeitä keinoja, mutta ne eivät poista ylituotannon juurisyytä.

Kiertotalous lupaa enemmän hyötyä vähemmästä

Kiertotalous kääntää olennaisen kysymyksen toisin päin. Sen sijaan, että kysyisimme, kuinka paljon uutta voimme myydä, kysymme: miten ihmisten ja yritysten todellinen tekstiilitarve voidaan täyttää mahdollisimman fiksusti?

Usein vastaus on vuokraaminen tai yhteiskäyttö, esimerkkeinä Airbnb-vuokraus, auton vuokraus tai suksien vuokraus laskettelukeskuksissa. Kun sama tekstiilipooli palvelee useampaa käyttäjää, tarvitaan vähemmän uutta tuotantoa, ja jokainen tekstiili pääsee tekemään enemmän työtä elinkaarensa aikana.

Yritysasiakkailla ratkaisu on jo arkea

Yritysasiakkaiden maailmassa tekstiilien yhteiskäyttöä on ratkaistu jo pitkään vuokrauspalvelun avulla. Työvaatteet, liinavaatteet, matot ja muut tekstiilit voivat olla osa yhteistä palvelua, jossa tekstiilit hankitaan, huolletaan, korjataan, pestään, jaetaan ja lopulta poistetaan käytöstä hallitusti.

Tämä ei tarkoita luopumista laadusta, tyylistä tai käytännöllisyydestä. Päinvastoin: työntekijöillä ja asiakkailla voi olla käytössään laadukkaat, työhön sopivat, oikean kokoiset, siistit ja modernit tekstiilit ilman, että jokainen tarve ratkaistaan aina ostamalla.

Kun tekstiilit ostetaan palveluna, niiden määrä, käyttöaste ja elinkaari voidaan optimoida, ja samalla yrityksen arki helpottuu ja resurssit kohdistuvat olennaiseen.

Vuokrauspalvelun vahvuus on juuri siinä, että se tekee vastuullisesta vaihtoehdosta helpon. Yrityksen ei tarvitse itse rakentaa korjaus-, pesu-, logistiikka- ja kierrätysjärjestelmää, vaan se saa käyttöönsä palvelun, jossa nämä ratkaisut on suunniteltu osaksi kokonaisuutta. Näin vastuullisuus ei jää hyväksi aikomukseksi, vaan muuttuu toimivaksi arjen malliksi.

Tekstiilit ovat tulevaisuuskysymys

Tekstiileistä pitäisi puhua nykyistä enemmän tulevaisuuskysymyksenä. Emme tarvitse ihmiskuntana loputtomasti lisää vaatteita: tuotettua on jo niin paljon, että se riittäisi kattamaan tarpeen useiksi sukupolviksi eteenpäin. Tarvitsemme parempia tapoja käyttää jo tuotettuja tekstiilejä ja harkitumpia tapoja tuottaa uutta silloin, kun sille aidosti on tarve.

Muutos ei tapahdu syyllistämällä kuluttajia tai yrityksiä. Se tapahtuu tekemällä kiertotalouden ratkaisuista helppoja, houkuttelevia ja taloudellisesti järkeviä. Kuluttajille tämä voi tarkoittaa parempia korjaus-, vuokraus-, vaihto- ja jakamispalveluja. Yrityksille se voi tarkoittaa tekstiilipalveluja, joissa laatu, kustannustehokkuus ja resurssiviisaus kulkevat yhdessä.

Ulla Luhtasela, Lindström Group, vastuullisuusjohtaja – on perinyt vaatteita suvultaan ja ystäviltään koko elämänsä ja uskoo, että parhaissa vaatteissa kulkee mukana myös pala toisen ihmisen tarinaa.

Lähteenä käytetty muun muassa:
McKinsey & Global Fashion Agenda, WWF, UNEP ja Ellen MacArthur Foundation

Kuitu kuidulta kohti nettonollapäästöjä

Kuvittele maailma, jossa tekstiilien elinkaari huollosta pesuun toimii puhtaalla, uusiutuvalla energialla ja jossa kuljetukset hoidetaan sähkö- ja vetyteknologioita hyödyntäen. Lindström on yksi tekstiilialan pioneereista, jonka tavoitteet ovat Science Based Targets ‑aloitteen vahvistamia.

Lue lisää