Kotisivu / Artikkelit / Miten kiertotalouteen perustuvat tekstiilit vastaavat resurssihaasteisiin?
21.05.2026

Miten kiertotalouteen perustuvat tekstiilit vastaavat resurssihaasteisiin?

Lähes jokainen yritys on riippuvainen tekstiileistä; sairaaloiden lakanoista ja ravintoloiden esiliinoista rakennustyöntekijöiden ja lääkealan suojavaatteisiin.

”Et voi pyörittää juuri mitään liiketoimintaa ilman kunnollisia tekstiilejä”, sanoo Lindströmin vastuullisuusjohtaja Ulla Luhtasela. ”Niiden täytyy olla laadukkaita, käyttötarkoitukseen sopivia sekä turvallisia työntekijöille ja asiakkaille.”

Tekstiileihin kohdistuvat vaatimukset tekevät tekstiilialaa koskevista kasvavista haasteista merkityksellisiä kaikille yrityksille. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja veden niukkuus vaikuttavat raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, pakottaen alan sopeutumaan.

Mistä resurssihaasteessa on kyse?

Lineaarinen tekstiilimalli ei enää toimi. Ala tuottaa jatkuvasti uusia tuotteita, mutta kierrättää vain vähän jo olemassa olevista tekstiileistä. Maailmanlaajuisesti vain noin prosentti käytetyistä tekstiileistä kierrätetään takaisin uusiksi tekstiilituotteiksi. Samalla materiaalit, kuten puuvilla, vaativat valtavia määriä vettä ja maata, mikä lisää ongelmia alueilla, jotka ovat jo valmiiksi kuormittuneita.

”Vaikutuksia ei ehkä näe heti, mutta ajan myötä ne saavuttavat meidät”, Ulla muistuttaa. ”Nyt on aika rakentaa infrastruktuuria, järjestelmiä ja teknologioita sitä hetkeä varten, kun emme enää voi luottaa halpoihin raaka-aineisiin tai väärinkäyttää resursseja.”

Lyhyen aikavälin kustannuspaineet siirtävät vastuullisuuden usein sivuun. Mutta resurssipulan sivuuttaminen tarkoittaa suurempia kustannuksia, toimitusongelmia ja kiirettä hankkia raaka-aineita myöhemmin.

Siirrymme kiertotaloustekstiilien aikakauteen

Kierrätetyt materiaalit yleistyvät

Tekstiiliala on alkanut siirtyä pois neitseellisistä raaka-aineista. PET-pulloista ja muusta muovijätteestä valmistetaan yhä enemmän kierrätettyä polyesteriä.


”Meille tekstiilipalveluissa kierrätetty polyesteri toimii yhtä hyvin kuin neitseellinenkin materiaali”, sanoo Lindströmin materiaali- ja tuotekonseptien palvelupäällikkö Seija Forss.


Kierrätetyissä materiaaleissa on kuitenkin yhä haasteita. Sekä mekaaninen kierrätys, jossa tekstiilit revitään takaisin kuiduiksi, että kierrätetty polyesteri ovat kalliimpia kuin neitseelliset materiaalit, osittain kehityskustannusten vuoksi.


”Vanhojen tekstiilien muuttaminen uusiksi langoiksi ja kankaiksi on edelleen kehittyvä prosessi. Oikean laadun saavuttamiseksi tarvitaan mukaan myös neitseellisiä kuituja”, Seija kertoo.

Sääntely vauhdittaa kehitystä

Uudet EU-säädökset, kuten kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetus (ESPR) ja laajennettu tuottajavastuu (EPR), muuttavat sitä, miten tekstiilejä suunnitellaan, kerätään ja kierrätetään.

Pian kaikkien EU-markkinoille tekstiilejä tuovien yritysten on liityttävä tuottajavastuujärjestelmiin, jotka keräävät, lajittelevat ja kierrättävät tekstiilejä.

”Näiden säädösten tavoitteena on varmistaa kiertotalous alusta loppuun”, sanoo Ulla.

Laadukkaiden kankaiden kehittäminen kierrätetyistä kuiduista vaatii resursseja ja uutta osaamista. Kun volyymit kasvavat ja toimijat kilpailevat laadulla ja hinnalla, kustannusten pitäisi laskea ja kiertotalous kehittyä pitkällä aikavälillä.

Ulla Luhtasela, vastuullisuusjohtaja

Kiertotalous on yhteinen ponnistus

Kiertotalouteen perustuvan tekstiilitalouden laajentaminen vaatii yhteistyötä, innovaatioita ja sitoutumista koko arvoketjussa. Yksikään yritys ei voi ratkaista resurssipulaa yksin; tarvitaan langanvalmistajia, kangastuottajia, vaatevalmistajia ja asiakkaita toimimaan yhdessä.


”Yritykset voivat vauhdittaa positiivista muutosta valitsemalla oikeat kumppanit ja toimimalla vastuullisuustavoitteissaan avoimesti”, Ulla lisää.

Näin vähennämme riippuvuuttamme uusista raaka-aineista

Suunnittelemme tekstiilit kestämään pitkään

Vaikka lisäämme kierrätettyjen ja uusiutuvien biopohjaisten kuitujen käyttöä, kaikkein vastuullisinta on edelleen valmistaa mahdollisimman pitkäikäisiä tekstiilejä.


”Suurin hyöty syntyy siitä, että tekstiilejä käytetään mahdollisimman pitkään. Yksi pitkään kestävä vaate, vaikka se olisi valmistettu neitseellisestä materiaalista, on parempi vaihtoehto kuin kierrätysmateriaalista tehty vaate, jos jälkimmäinen kestää vain puolet ajasta”, Ulla sanoo.

Tämä ajattelutapa näkyy kaikessa toiminnassamme suunnittelusta päivittäiseen ylläpitoon. Työvaatteissa käytetään vahvistettuja kyynär- ja polviosia, suojattuja vetoketjuja sekä rakenteita, jotka helpottavat korjaamista. Jokaisessa pesulassa pidetään saatavilla oikeita varaosia, taskuista palosuojattuihin lankoihin, oikeissa väreissä ja kokoluokissa.


”Pelkästään vuonna 2024 korjasimme lähes 5 miljoonaa tekstiiliä. Jokainen korjaus vähentää jätettä ja säästää neitseellisiä luonnonvaroja”, Ulla tiivistää.

Vaatteemme siirtyvät myös asiakasryhmältä toiselle niiden elinkaaren aikana. Se, mikä ei enää sovellu näkyvään asiakastyöhön, kuten tahriintunut lääkärintakki, voi silti toimia erinomaisesti laboratoriokäytössä. Näin vaatteen käyttöikä pitenee ilman, että turvallisuudesta tai laadusta tingitään.

Ylituotannon välttäminen

PRODEM-tuotantomallimme avulla valmistamme työvaatteita vain asiakkaiden todellisen tarpeen mukaan. Tilaukset voivat olla erittäin pieniä, jopa yhdestä kolmeen kappaletta, mikä auttaa välttämään turhaa massatuotantoa.


”PRODEM-konsepti ehkäisee ylituotantoa, mikä on tärkeää sekä ympäristön että talouden näkökulmasta”, Ulla kertoo. Yhteiskäyttöinen varasto vie ajatusta vielä pidemmälle. Kun pyyhkeet, lakanat tai muut tekstiilit eivät ole sidottuja yhteen tiettyyn brändiin, niitä voidaan kierrättää asiakkaalta toiselle. Tämä vähentää tarvittavien tekstiilien kokonaismäärää.

Tekstiilien tehokas peseminen

Ammattimainen pesulatoiminta optimoi kolme tekijää yhtä aikaa: veden, energian ja pesuaineet, se vaikuttaa sekä pesun laatuun että ympäristövaikutuksiin.

Yli 100 vuoden aikana hiottujen prosessien ansiosta olemme tässä erittäin hyviä. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja parantaa, erityisesti alueilla, joilla vedestä on pulaa.

Ulla Luhtasela, vastuullisuusjohtaja

Toimimme 24:ssä maaasa ja aailmanlaajuisesti käytämme noin 7 litraa vettä per pesty tekstiilikilo: 4,6 litraa matoille ja 13 litraa työvaatteille. Vedenpuhdistusjärjestelmämme kierrättävät jätevettä, mikä vähentää makean veden tarvetta. Veden niukkuudesta kärsivillä alueilla, kuten Kiinassa, Intiassa, Turkissa ja Romaniassa, pyrimme parantamaan vedenkäytön tehokkuutta jopa 50 % vuoteen 2030 mennessä.

Sähköistämme myös laitteitamme ja korvaamme fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia järjestelmiä maakaasuhöyrykattiloilla. Tavoitteenamme on nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä sekä 50 %:n päästövähennys vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2021.

Miksi tekstiilien vuokraus on omistamista parempi vaihtoehto:

Ennakoitavat kustannukset
Ennakoitavat kustannukset
Ei suuria alkuinvestointeja. Vain selkeä, jatkuva palvelumaksu.
Keskity oleelliseen
Keskity oleelliseen
Pesut, korjaukset ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen hoidetaan puolestasi.
Joustavaa palvelua
Joustavaa palvelua
Palvelut mukautuvat helposti muuttuviin tekstiilitarpeisiin.
Pienempi ympäristöjalanjälki
Pienempi ympäristöjalanjälki
Kiertotalousprosessit vähentävät jätettä, vedenkulutusta ja energiankäyttöä.

”Saat oikean määrän tekstiilejä oikean kokoisina, oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Tällaisen tehokkuuden ja laadun saavuttaminen yksin on hyvin vaikeaa.” –Ulla Luhtasela, vastuullisuusjohtaja

Muutokset tehdään yhdessä

Yritykset, jotka ottavat kiertotalousmallit käyttöön nyt, pääsevät etulyöntiasemaan kiristyvän sääntelyn ja raaka-aineiden saatavuuden heikentyessä.


”Aloita askel kerrallaan, vaikka se olisi aluksi kalliimpaa”, Ulla sanoo.

Edelläkävijänä olet niiden yritysten edellä, joiden on tehtävä tämä myöhemmin, ja sinulla on jo osaaminen, verkostot ja järjestelmät valmiiksi paikoillaan. Se muodostaa kilpailuedun

Ulla Luhtasela, vastuullisuusjohtaja

Lyhyesti:

Kiertotalous on ajattelutapa, jossa pyritään vähentämään hukkaa ja hyödyntämään materiaaleja uudelleen. Sen tavoitteena on rakentaa järjestelmä, jossa tuotteet eivät päädy nopeasti jätteeksi.

Vanhoja tuotteita voidaan korjata, kunnostaa tai käyttää uusien tuotteiden raaka-aineina. Näin säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ympäristön kuormitusta. Kiertotalous auttaa luomaan kestävämpää yhteiskuntaa.