
Terveys- ja hoiva-alan tulevaisuus – kuinka tekoäly, hygienia ja kestävä kehitys mullistavat työn?
Miltä näyttää terveys- ja hoiva-alan tulevaisuus? Kysymys nousi voimakkaasti esiin Lindströmin hiljattain järjestämässä webinaarissa, joka kokosi yhteen Suomen huippuasiantuntijoita pohtimaan terveys- ja hoiva-alan kriittisiä kysymyksiä.
Webinaarissa alan suurimpiin kysymyksiin, kuten hygieniaan, digitaalisiin ratkaisuihin ja resurssien hallintaan pureutuivat osastoylilääkäri Katariina Kainulainen, Senior Scientist Kirsi Saukkonen, kehitysjohtaja Minna Nissinen ja operatiivinen johtaja Jussi Leskinen. Asiantuntijat vastasivat myös yli kymmeneen yleisökysymykseen.
Uusia haasteita ja kriittisiä kysymyksiä
Terveysala kohtaa jatkuvasti uusia haasteita, joista osa on globaaleja ja vaikuttavat suoraan myös Suomen terveydenhuoltoon. HUSn osastoylilääkäri Katariina Kainulainen nosti esille huolestuttavia esimerkkejä resistenttien mikrobien leviämisestä ja hirveästä hiivasta.
Meillä on sekä erikoissairaanhoidossa että erikoissairaanhoidon ulkopuolella maailmalla, mutta myös Suomessa ihan uudeksi asiaksi tullut se, että sairaaloiden viemäriputket on täynnä moniresistenttejä bakteereita, joihin ei ole antibiootteja ja potilaat saa ne vessassa käydessään. Maailmalla on julkaistu paljon ikäviä epidemioita, joista teho-osaston lavuaarista tai elinsiirto-osaston tai vaikkapa hematologisen osaston WC-pöntöstä on levinnyt joku hirveä bakteeri. Viemäreitähän me ei saada putsattua ja me joudutaan miettimään, että millä me saadaan tämä tilanne hallintaan.
Kestävä kehitys osaksi arjen pieniä tekoja
Webinaarissa korostettiin kestävää kehitystä, josta konkreettisena esimerkkinä toimii HUSn onnistunut kampanja vähentää suojakäsineiden käyttöä.
Tiedetään, että kertakäyttöiset tehdaspuhtaat suojakäsineet on sairaalan hoitotarvikkeista kaikista pahiten ilmastoa tai ympäristöä kuormittavia tarvikkeita. HUSssa tulee pelkästään suojakäsineistä melkein 10 % sekajätteestä. 50 urosnorsun painon verran pelkkiä suojakäsineroskia.
Katariina Kainulainen

Kahden vuoden kampanjan aikana HUSlla on onnistuttu vähentämään 44 tonnia kertakäyttöisten suojakäsineiden kulutusta. Tämä osoittaa, että kestävää kehitystä voi toteuttaa konkreettisesti ja tehdä merkittäviä muutoksia pieniltäkin tuntuvilla teoilla.
Esimerkkejä konkreettisista teoista kestävän kehityksen eteen löytyi runsaasti.
Hoivan puolella sosiaalipalveluissa ateriat ovat todella merkittävässä osassa. Jos katsomme mitä on tehtävissä ruokahävikille, niin sille on tehtävissä itseasiassa tosi paljon. Ei siis unohdeta näitä ei niin merkittäviä investointeja tarvitsevia tai hyvinkin arkisia asioita.
Minna Nissinen

Automaatio ja tekoäly avuksi tehostamiseen ja hoivan laadun parantamiseen
Terveydenhuoltokin menee eteenpäin. Robotit leikkaavat ja lattiansiivouskoneet pesevät lattioita. Pintahygieniaan, varsinkin desinfektiopuolella, alkaa olemaan myös automaattisia ratkaisuja.
Kirsi Saukkonen

Saukkonen toivoi, että automaatiossa mentäisiin eteenpäin, ja että pääsisimme sellaiseen tilanteeseen, jossa terveydenhuollon henkilöstö näkisi edeltä käsin mitä eri huoneissa ja osastoilla sairastetaan ja näin pystyttäisiin varmistamaan parempi turvallisuus ja tehokkuus hoitotyössä.
Minna Nissinen puolestaan esitteli konkreettisen ja käytännönläheisen innovaation siitä kuinka työn tuottavuuden parantamisen avuksi voidaan valjastaa tekoäly ja älykäs automatiikka.
Yli puolet työajasta hoivakodissa menee muuhun, kuin asukkaiden kohtaamisiin. Mitä se sitten on se yli puolet työajasta? Se on taustatyötä ja hallinnollista työtä. 10 % kaikkien työajasta menee pelkästään kirjaamiseen
Lähdimme hakemaan ihan uudenlaista ratkaisua siihen, miten kirjaamista tehdään ja otettiin avuksi tekoäly ja ohjelmistorobotiikka, eli puhutaan älykkäästä automaatiosta ja kehitettiin puhekirjaamisen sovellus, joka luonnollisesta puheesta tuottaa rakenteisen kirjauksen ehdotuksen, jonka työntekijä hyväksyy ja ohjelmistorobotiikka siirtää asukastietojärjestelmään.
Tekoälyn ja puhekirjauksen avulla Attendolla onnistuttiin säästämään yli puolet kirjaamiseen käytettävästä työajasta, työntekijöiden kokema työnkuormitus väheni ja kirjausten laatu parani merkittävästi. Näin onnistuttiin myös parantamaan hoivan laatua. Sama teknologia on hyödynnettävissä monilla eri toimialalla myös hoiva- ja sotealan ulkopuolella.
Puhujat löysivät useita asioita, missä teknologia voi tulevaisuudessa auttaa työn tehostamisessa ja näin myös lisätä aikaa potilaan kohtaamiseen.
Toivottavasti löydämme tulevaisuudessa esimerkiksi digitalisaatiosta ja sensoreista apua siihen, että tunnistamme milloin tarvitsee vaihtaa jotain ja milloin tarvitsee jotakin siivota märemmillä välineillä. Tähän tarvitsemme uudenlaisia työkaluja.
Kumppanuudet ja vastuullisuus menestystekijöinä
Jussi Leskinen painotti puolestaan kumppanuuksien merkitystä sekä vastuullisuuden integroimista osaksi hoiva-alan päivittäisiä käytäntöjä.
Vastuullinen auttaa toimimaan vastuullisesti. Eli haen takaa sitä ajatusta, että jos käytetään vastuullisia kumppaneita, joilla vaikkapa ympäristövastuun näkökulmasta on tutkitusti kasvihuonepäästöjen näkökulmasta, vaikka vähäinen hiilijalanjälki, niin sehän auttaa sitten taas sitä itse toimijaa tässä tapauksessa sitten vaikkapa terveyskeskusta toimimaan vastuullisesti.
Vastuullisuus ei ole pelkkä trendi, vaan välttämättömyys. Luotettavat kumppanuudet auttavat varmistamaan hygienian ja kestävän kehityksen toteutumisen.
Visio tulevaisuudesta
Webinaarin sanomana oli selkeästi, että hoiva-alan tulevaisuus voi olla kirkas ja optimistinen, mikäli alalla uskalletaan omaksua uusia teknologioita ja toimintamalleja. Tekoäly, automaatio, vastuullisuus ja kestävän kehityksen innovaatiot eivät ole vain tulevaisuuden visioita, vaan tämän päivän konkreettisia ratkaisuja.
Haluatko syventyä aiheeseen tarkemmin? Lataa alkuperäinen webinaaritallenne ja inspiroidu.
Terveys- ja hoiva-alan kriittiset kysymykset 2030
Terveys- ja hoiva-alalla on lukuisia kriittisiä kysymyksiä, joista esimerkiksi hygieniastandardit, digitaaliset ratkaisut, toimitusvarmuus ja hoivatyön arjen sujuvuus ovat keskeisiä esimerkkejä. Miten valmistautua tulevaisuuteen järkevillä ratkaisuilla, jotka kantavat ainakin vuoteen 2030 asti?
Katso webinaari ja kuule asiantuntijoiden näkemyksiä sekä konkreettisia ratkaisuja.
