Miksi omistaa, kun työvaatteen voi hankkia palvelunakin? Panostus vuokrattuun työvaatteeseen on taloudellinen vaihtoehto ja ympäristöteko, joka parhaimmillaan varmistaa turvallisuuden ja vapauttaa resursseja olennaiseen.

Viime syksynä uutisoitiin, että 15 tonnia julkisen sektorin uusia työvaatteita päätyy vuosittain poltettavaksi hankintalain vuoksi pelkästään yhden vaatetoimittajan osalta. Syyksi mainittiin se, että sopimuskauden päättyessä hankintayksikkö ei ole velvollinen lunastamaan vaatteita eikä vaatteiden toimittaja niitä enää tarvitse. Jokainen ymmärtää, että kyse on sekä luonnon- että rahavarojen hukkaan heittämisestä. 

Hankintalaki ei ole tässä se varsinainen ongelma. Ongelman ydin on ostaminen sinänsä. 

Ostamisen sijaan julkisen sektorin asiakkaat voisivat vuokrata työvaatteet palveluna. Työvaateliiketoiminnassa myymisen ja vuokrapalvelun liiketoimintalogiikassa on selkeä ero. Vuokrapalvelu on kiertotalousratkaisu, jossa vaatteiden koko elinkaaren ympäristövaikutus optimoidaan. Yksittäisen vaatteen elinkaaren pidentämiseksi sitä korjataan pesujen yhteydessä, vaatteiden koot ja mitoitukset määritetään käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja palveluntuottaja kantaa vastuun varastoinnista sekä tuotteen elinkaaren jälkeisestä loppuhävittämisestä. Myyntivaatteet puolestaan edustavat lineaarista ”kuluta ja hävitä” –mallia, jossa tuotteisiin sitoutuneet luonnonvarat hukataan elinkaaren lopussa. 

Julkisen sektorin kannattaisikin siis sekä ympäristön että eurojen nimissä siirtyä yhä useammin vuokraamaan vaatteita eikä ostamaan niitä. Näin myös hygienianäkökulma varmistetaan resursseista tinkimättä. Ammattimaisesti huollettu vuokrattu työvaate turvaa myös koronapandemian aikana sekä julkisten sektorin työntekijät että heidän ympäristönsä, ja vapauttaa resursseja työvaatehuollosta olennaisiin toimiin kuten akuutin hoidon, tuen ja palvelun antamiseen.

Lindström tekstiilialan kiertotaloustoimijana on sitoutunut huoltamaan vaatteita niin pitkälle kuin mahdollista. Siksi vaatteiden huolettavuus ja korjattavuus otetaan huomioon jo tekstiilejä suunniteltaessa ja hankittaessa. 

Suomen palvelukeskuksissa korjataan vuosittain yli 500 000 työvaatetta.  Työvaatteen elinkaari on keskimäärin kolme vuotta, jonka aikana se pestään 50 kertaa ja korjataan noin 6 kertaa. Elinkaarensa päässäkin sen hävittämisessä otetaan huomioon ympäristönäkökulma. 

Haemme aktiivisesti uusia ratkaisuja käytöstä poistettujen tekstiiliemme palauttamisesta takaisin kiertoon, joko toisena tuotteena tai kuituna. Valitsemalla vuokrapalvelun asiakkaamme voivat olla mukana näissä kiertotalouskäytännöissä.

Suurin osa julkisen sektorin työvaatteista on sote-alan vaatteita, joissa ei ole logoja eikä muita elementtejä, jotka estäisivät vaatteiden siirtämisen toiselle organisaatiolle sopimuskauden päättyessä. Lääkärintakki näyttää samalta jokaisessa terveyskeskuksessa. Irtomerkit eivät myöskään estä vaatteen käyttämistä uudelleen. Ainoastaan brodeeraukset suoraan tuotteeseen voivat olla kierrätyksen kannalta hankalia.

Lindströmin julkiselle sektorille tarjoamista hankintalain piiriin kuuluvista työvaatteista miltei kaikki ovat vakiomalliston tuotteita, jotka voidaan kierrättää käyttäjältä toiselle elinkaarensa loppuun saakka.

Uusia vaatteita meillä ei mene roskiin käytännössä lainkaan. Vuokravaate on aina ekologisempi valinta kuin ostovaate.

Harri Puputti |

Vice President, Quality

Tiesitkö?

Koronapandemian aikana hygieniastandardeja noudattava ja sertifioitu työvaatepalvelumme on mukana varmistamassa yhteiskunnan kriittisten toimialojen häiriötöntä toimintaa. Esimerkiksi terveydenhuollon, ruokahuollon ja logistiikan ammattilaiset pukeutuvat työvaatteisiimme, joissa on huomioitu käyttäjäkohtainen mukavuus, työympäristön vaatimukset ja ehdoton hygienia.

Hygieeninen lopputulos saavutetaan joko lämpö- tai kemiallisella desinfektiolla, joka tuhoaa bakteerit, virukset, ja hiiva- tai homesienet. Näin takaamme turvallisuuden sekä käyttäjälle että hänen ympäristölleen.

Liittyvät artikkelit