Vuokraaminen on uusi musta

Maailman vaatetuotanto lähes kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2015 välillä. Yksittäisen vaatteen käyttöikä puolestaan on samassa ajassa lyhentynyt kolmanneksella. Vaatteiden kulutuksen on ennustettu kasvavan maailmanlaajuisesti 63 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Se on yhtä kuin 500 miljardia uutta t-paitaa.

Tekstiilituotanto aiheuttaa tällä hetkellä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kansainvälinen lento- ja meriliikenne yhteensä. Jos jatkamme tällä tiellä, päästöjen on arvioitu lisääntyvän yli 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ei siis ole ihme, että tekstiili- ja muotiteollisuus on joutunut syyniin ja alalla on painetta löytää kestävämpiä liiketoimintamalleja.

Kulutusta hyvällä omallatunnolla?

Tekstiilialan suurimpana haasteena on löytää tasapaino tilanteessa, jossa tekstiilikuitujen voimakkaasti kasvava kysyntä synnyttää entistä nopeammin kasvavan määrän tekstiilijätettä.

Monet etsivät ratkaisuja, joiden avulla tarpeettomat tai käytetyt tekstiilit voitaisiin kierrättää kuiduntuotantoon. Myös erilaisia vuokrausalustoja on otettu käyttöön. Lineaarisesta liiketoiminnasta on tulossa vanhentunut malli, kun taas kiertotalous ja suljetun kierron ratkaisut ovat tulevaisuuden toimintamalleja.

Monien muotibrändien nykyisissä vuokraussovelluksissa painotetaan joustavuutta, helppoa pääsyä laajaan valikoimaan tuotteita sekä mahdollisuutta kuluttaa omistamatta ja lähes rajoituksetta. Tässä ei tarkalleen ottaen ole kyse kiertotaloudesta vaan saatavuuspohjaisesta kulutuksesta, samaan tapaan kuin autojen yhteiskäytössä. Vaatteiden vuokraaminen antaa vaikutelman kestävyydestä, mutta todellisesta kestävyydestä ei ole varmuutta. Kuinka monta kertaa vuokravaatteita esimerkiksi todellisuudessa käytetään ja kuinka kauan vaatteet pysyvät kierrossa? Miten ne hävitetään?

Niin kauan kuin näihin kysymyksiin ei ole vastattu, vuokrauspalveluita voidaan kritisoida tavaksi kuluttaa hyvällä omallatunnolla.

90-vuotiaana nuorekkaampi kuin koskaan

Vaikka vaatteiden vuokraaminen onkin B2C-puolella vielä lapsenkengissä, työvaatepalveluissa se on ollut käytössä jo lähes 90 vuotta. Oma työvaatteiden vuokraustoimintamme käynnistyi Helsingissä vuonna 1938. Nykypäivänä tätä kutsuttaisiin uuden palvelun pilotoinniksi.

Rehellisyyden nimissä alkuvuosina ympäristönäkökulma ei todennäköisesti ollut ratkaiseva tekijä liikeideassamme. Vuosien mittaan siitä on kuitenkin tullut keskeinen osa liiketoimintaamme ja arvojamme.

Liiketoimintamallimme on kiertotaloutta parhaimmillaan. Se tarjoaa vaihtoehdon kertakäyttötuotteille, tekstiilien omistamiselle ja kotona pesemiselle. Suunnittelemme työvaatteet käyttötarkoitukseensa sopiviksi ja maksimoimme niiden elinkaaren. Korjaamme ja huollamme vaatteita osana palveluamme.

Valmistamme uusia vaatteita vasta, kun niille on tarvetta. Toiminnassamme myös kierrätämme vettä, säästämme energiaa, vältämme tarpeettomia pakkauksia ja optimoimme jakelun. Olemme jo vuosikymmenten ajan pyrkineet minimoimaan hiilijalanjälkemme. Seuraavaksi keskitymme parantamaan asiakkaidemme hiilikädenjälkeä.

Minimalismi ja vaatteiden vuokraustoiminta soveltuvat monin tavoin paremmin työvaatteille kuin muotimaailmaan. Meidän ei tarvitse julkaista uusia mallistoja monta kertaa vuodessa, eivätkä palvelumme käyttäjät tarvitse uutta tyyliä jokaiselle viikonpäivälle näyttääkseen hyvältä sosiaalisessa mediassa.

Haluamme kuitenkin puuttua vaatteiden vuokraukseen liittyviin myytteihin ja ennakkoluuloihin. Kiertotalous ja vastuullisuus pakottavat myös meidät ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Kun pidämme vaatteet hyväkuntoisina ja kierrossa mahdollisimman pitkään ja keksimme uusia tapoja kierrättää kuluneet tekstiilit uusiksi tuotteiksi, voimme lopulta mullistaa tekstiiliteollisuuden.

Anna-Kaisa Huttunen, Senior Vice President, Ecosystems | 27.1.2021

”Olemme jo vuosikymmenten ajan pyrkineet minimoimaan hiilijalanjälkemme. Seuraavaksi keskitymme parantamaan asiakkaidemme hiilikädenjälkeä.”