Liikkumisella lisää yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia

Punttisali ei aina houkuta edes aktiiviharrastajaa. Henkilöstöliikunnassa kynnys voi olla vielä korkeampi. Lindströmillä haetaan uusia keinoja liikuntakynnyksen ylittämiseen yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa.

Lindströmin ja Suomen Olympiakomitean yhteistyö käynnistyi viime vuonna Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksella. Olympiakomitean tekemässä kyselyssä selvitettiin Lindströmin henkilöstöliikunnan tilannetta. Tulosten perusteella Lindström sai Suomen Aktiviisin Työpaikka -sertifikaatin tunnustuksena hyvin hoidetusta liikunnan tukemisesta.

Lindströmillä työskentelee Suomessa noin 1700 henkilöä. Joukkoon mahtuu sekä fyysistä tuotantotyötä että istumatyötä tekeviä. Lindströmin Suomen henkilöstöjohtaja Sami Laine kertoo, että yrityksessä on tehty paljon erilaisia toimenpiteitä henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

– Olemme järjestäneet mm. FirstBeat-hyvinvointimittauksia ja erilaisia liikkumista aktivoivia tapahtumia. Koronapandemia siirsi monet etätyöhön ja hankimme taukoliikuntasovelluksen helpottamaan työn tauottamista. Esimerkiksi Hämeenlinnan yksikkömme on hyvin aktiivinen ja siellä on kokeiltu eri liikuntalajeja, jopa ampumahiihtoa. Olemme tehneet paljon, mutta tekemisestä on puuttunut systemaattisuus. Tätä lähdemme nyt kehittämään yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa, Laine määrittelee.

Vuosisuunnittelulla kohti tavoitteita

Olympiakomitean liikunnallisen elämäntavan erityisasiantuntija Matleena Livsonilla on vuosien kokemus erilaisten työyhteisöjen kouluttamisesta ja liikkumisesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun myötä.

– Isoissa työyhteisöissä on monenlaisia työtehtäviä. Sekä kestävyys- että lihaskunnon pitäisi kaikilla kuitenkin olla riittävällä tasolla, että jaksaa arjessa. Lindströmillä on tehty paljon hyviä juttuja henkilöstön jaksamiseksi, Livson kehuu.

Jatkoa varten Livson korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä.

– Kun tarvekartoitus on tehty, täytyy määritellä tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelussa on hyvä miettiä, mitä ne tarkoittavat yksilön, yksikön tai koko organisaation tasolla ja mitä voi tehdä työpäivän aikana, työmatkoilla tai vapaa-ajalla. Esimerkiksi istumisen vähentäminen voi tarkoittaa yksilötasolla opastusta säädettävän työpisteen ergonomiseen käyttöön, yksikkötasolla palavereissa yhteistä istumisen tauottamista ja organisaatiotasolla asioiden ottamista esille henkilöstöinfoissa.

Livson korostaa, että toimenpiteet on hyvä kirjata vuosisuunnitelmaksi, josta voi tarkistaa sovitut pelisäännöt, tulosmittarit ja budjetin. Livson korostaa myös yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

– Jotta työterveyshuollossa voidaan ohjata hyödyntämään erilaisia liikuntamahdollisuuksia, on myös siellä tärkeä tietää, mitä kaikkea yritys tarjoaa henkilöstölle, Livson muistuttaa.

Liikuttajien verkosto henkilöstön tueksi

Lindströmillä toivotaan, että jokainen löytäisi oman tapansa liikkua. Tavoitteen saavuttamiseksi Lindströmillä on koottu liikuttajien verkosto, johon tällä hetkellä kuuluu 17 aktiivista liikuttajaa. Ideana on, että liikuttajat järjestävät eri toimipisteissä erilaisia lajikokeiluja sekä viestivät henkilöstöliikunnan mahdollisuuksista. Liikuttajat saavat työnsä tueksi koulutusta Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ltä.

Liikuttaja-verkoston lisäksi Lindströmillä on suunnitteilla kohdennettua ryhmätoimintaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja poteville. HR:ssä pohditaan myös, miten tuetaan mielenterveyttä.

– Ihmisläheisyys on yksi Lindströmin yrityskulttuurin kulmakivistä. Henkilöstön jaksamiseksi voi tehdä paljon ja me myös teemme. Henkilöstöliikuntaan kannattaa satsata, sillä liikkuminen huoltaa sekä kroppaa että nuppia. Henkilöstöliikunnalla vaikutetaan yhteisöllisyyden lisäämiseen ja se on myös osa työkykyjohtamisen kenttää, Laine kiteyttää.

Lisätietoja:

Lindström, HR-johtaja Sami Laine, puh. 040 538 4036

Suomen Olympiakomitea, erityisasiantuntija Matleena Livson, puh. 040 770 2924