Hoiva-alalla tärkeintä on ihminen – siksi arjen pitää toimia
Kun Marjo Blomberg puhuu hoiva-alasta, hän ei puhu siitä vain palveluntarjoajan näkökulmasta. Taustalla on myös henkilökohtainen kokemus muistisairaan läheisen hoivasta.
Lindströmillä työskentelevän Blombergin oma elämäntilanne ja työ ovat vieneet hänet saman aiheen äärelle kahdesta suunnasta. Omaisena hän on nähnyt, kuinka paljon turvaa hyvä hoiva tuo silloin, kun läheinen ei enää pärjää yksin.
Työssään hän tarkastelee hoiva-arkea käytännön kautta: miten työpäivästä voidaan poistaa ylimääräisiä tukitehtäviä ja miten palvelut voivat tukea hoitajien työtä. Pieniltä näyttävät asiat voivat vaikuttaa koko yksikön arkeen.
“Kun läheinen tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, näkee hyvin läheltä, miten vaativaa työ on. Hoitajat tekevät tärkeää työtä ihmisten kanssa, usein vähän kiireessä ja alati muuttuvissa tilanteissa. Siksi minusta on huolestuttavaa, jos heidän aikaansa kuluu asioihin, jotka joku palvelu voisi ratkaista heidän puolestaan.”
Marjo Blomberg
Head of Healthcare, Lindström
Ajatus on yksinkertainen, mutta tärkeä. Hoiva-alalla tärkeintä on ihminen; sekä työntekijä että asiakas. Siksi on merkityksellistä pysähtyä kysymään: mitä voimme tehdä, jotta työ tuntuisi hieman helpommalta joka päivä?
Joskus helpotus arkeen on yksinkertainen, kuten työvaateprosessin ulkoistaminen.
Hyvä hoiva tuo mielenrauhaa
Kun läheisen toimintakyky heikkenee ja huoli kasvaa, vastuu tilanteen selvittämisestä jää usein omaisille. Hoivan tarve ei silloin näyttäydy järjestelmänä, vaan hyvin konkreettisena kysymyksenä: saako ihminen apua silloin, kun hän sitä tarvitsee.
”Muistan tilanteita, joissa jouduin toistuvasti perustelemaan, miksi apua tarvitaan juuri nyt. Se tuntui raskaalta, koska kyse oli minulle rakkaasta ihmisestä. Samalla ymmärsin entistä paremmin, kuinka kuormittavia nämä tilanteet ovat myös muille omaisille. Siksi ajattelen, että hoivan arkea pitäisi helpottaa kaikin mahdollisin tavoin. Kun ammattilaisilla on enemmän aikaa ihmisille, myös avun tarpeessa olevat saavat parempaa hoivaa.”
Turhaa työtä syntyy huomaamatta
”Väestön ikääntyminen on yksi maailman merkittävimmistä megatrendeistä, joka muuttaa yhteiskuntien rakennetta, taloutta ja palvelutarpeita. Suomessa väestön ikääntyminen näkyy erityisen voimakkaasti: vuoteen 2040 mennessä jo yli joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Samalla hoivan ja hoivapalveluiden tarve kasvaa merkittävästi”, sanoo Blomberg.
Hoivayksiköissä työvaatehuolto voi vaikuttaa kevyeltä työtehtävältä. Todellisuudessa vaatteiden ympärille kerääntyy paljon näkymätöntä työtä: etsimistä, varastointia, pesemistä, viikkausta, lajittelua, järjestelyä ja epäselvien käytäntöjen selvittelyä. Jos käytännöt eivät ole selkeitä, jokaisessa vuorossa ratkaistaan samoja arkisia pulmia uudelleen.
Käytännössä selvittely voi tarkoittaa sitä, että puhdasta työvaatetta etsitään kiireisen vuoron alussa väärästä kaapista, pesukoneen päältä tai pyykkikorista.
“Eräässä yksikössä nousi hyvin konkreettisesti esiin se, miten paljon selkeyttämistä kaivataan. Yksikön johtaja unelmoi yhdestä paikasta, josta työvaatteet löytyisivät aina puhtaina, sileinä ja käyttövalmiina. Toive kuulostaa pieneltä, mutta hoiva-arjessa se on iso asia.”
Kun sama häiriö toistuu viikosta toiseen, siitä syntyy merkittävä kuormitus. Kyse ei ole vain tehokkuudesta. Kyse on siitä, että hoiva-alan työntekijöillä on jo valmiiksi paljon vastuuta ja työtehtäviä.
Kun läheinen tarvitsee hoivaa, tärkeintä on turvallisuus ja hyvä arki. Siksi ei ole yhdentekevää, mihin hoitajien työaika kuluu. Jos yövuorossa pyöritetään pyykkikonetta ja viikataan työvaatteita, on perusteltua kysyä, onko se hoivayksikön resurssien järkevää käyttöä.
“Minusta on resurssien hukkaan heittämistä, jos hoivahenkilökunnan aikaa käytetään pyykinpesuun, vaatteiden etsimiseen tai siihen, että selvitetään, miten tekstiilien kanssa pitäisi toimia”, sanoo Blomberg.
Hoivan laatu mitataan siinä, mihin aika käytetään
Kun ihminen ei enää hahmota arkeaan samalla tavalla kuin ennen, hän tarvitsee ympärilleen mahdollisimman selkeän ja rauhallisen rakenteen. Hoitajan läsnäolo voi ratkaista paljon: ehtiikö joku huomata levottomuuden, auttaa wc-käynnille, rauhoittaa tilanteen tai varmistaa, että ihminen ei lähde yksin liikkeelle väärään aikaan.
Siksi jokainen arjesta pois saatava turha työvaihe on tärkeä. Näkymätön tukityö voi olla pois ihmiseltä, joka voi tarvita apua juuri sillä hetkellä.
Omaisena Blomberg ei toivo hoivayksiköltä täydellisyyttä, vaan turvallista ja hyvää arkea. Sitä, että hoitajilla olisi mahdollisimman paljon aikaa niihin hetkiin, joissa ihminen kohdataan ihmisenä.
“Kun läheltä näkee, kuinka sekava ihminen voi olla, ymmärtää myös, miten tärkeää jokainen hoitajan käyttämä minuutti on. Ajan pitäisi kuulua ihmisille, jotka tarvitsevat hoivaa. Turvallinen arki syntyy ennen kaikkea läsnäolosta. Ja läsnäoloon tarvitaan aikaa.”
Työvaatepalvelu tasaa kaikkien verenpaineita
“Kun puhutaan työvaatepalvelusta, puhutaan oikeasti paljon isommasta asiasta kuin vaatteesta. Puhutaan siitä, miten arki toimii, miten aikaa säästyy, miten hygienia varmistetaan ja miten vastuullisuus näkyy käytännössä.”
Hoiva-alalla tämä ei ole pieni asia. Palvelut eivät yksin voi ratkaista hoiva-alan resurssihaasteita. Mutta se voi poistaa arjesta turhaa työtä, vähentää riskejä ja tehdä työpäivästä sujuvamman.
Blombergin mukaan juuri tässä on työvaatevuokrauksen suurin arvo. Se ei yritä korvata hoivan ammattilaisia, vaan vapauttaa heitä tekemään sitä, mitä varten he ovat työssään.
“Jos voimme ottaa hoitajilta pois yhden arjen murheen, sillä on merkitystä. Ei siksi, että työvaatteet olisivat maailman tärkein asia, vaan siksi, että niiden ei pitäisi viedä energiaa ihmisiltä, joiden työ on muutenkin vaativaa. Muistisairaan läheisenä tietysti toivon, että hänen saamansa hoiva olisi laadukasta.”
Terveydenhuollossa vastuu uuvuttaa
Miten käy hoitotyön laadun, kun kiire, resurssipula ja henkinen kuormitus kasaantuvat? Terveydenhuollon henkilöstön jaksaminen on kriittisessä asemassa potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden kannalta. Sanna Oikkosen blogissa pureudutaan siihen, miksi vastuu voi uuvuttaa – ja miten työoloihin voidaan vaikuttaa.
Terveys- ja hoiva-alan kriittiset kysymykset 2030
Terveys- ja hoiva-alalla on lukuisia kriittisiä kysymyksiä, joista esimerkiksi hygieniastandardit, digitaaliset ratkaisut, toimitusvarmuus ja hoivatyön arjen sujuvuus ovat keskeisiä esimerkkejä. Miten valmistautua tulevaisuuteen järkevillä ratkaisuilla, jotka kantavat ainakin vuoteen 2030 asti? Katso webinaari ja kuule asiantuntijoiden näkemyksiä sekä konkreettisia ratkaisuja.
Lue lisää
Yksityiset terveysasemat menestyvät erottumalla laadulla, asiakaskokemuksella ja työntekijöiden hyvinvoinnilla haastavassa toimintaympäristössä.
“Parasta on nähdä vaate oikeassa käytössä” – kaksi suunnittelijaa kertoo työstään. Lue lisää.
